Hyvinvointia huomisen Turkuun

Kuntalaissa kunnan keskeisenä tehtävänä on pyrkimys edistää asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaiset arvostavat peruspalveluita, niiden riittävää ja välitöntä saamista tarvittaessa. Kansalaiset ovat ensisijaisesti valmiita sijoittamaan verovaroja terveys- ja sosiaalipalveluihin, ja niitä halutaan kehittää. Peruspalvelut koetaan kuitenkin riittämättömiksi, apua ajoissa ei saada, palvelut ovat hajallaan ja asiakas saa sukkuloida niiden välillä. Palveluihin ollaan tyytymättömiä ja henkilökunta uupuu työtaakan alle. Haasteita riittää.

Lähes jatkuva taloudellinen kasvu viime vuosina ei ole kasvattanut kansalaisten hyvinvointia. Esimerkkinä Turussa ovat mm. lastensuojeluilmoitusten räjähdysmäinen lisääntyminen. Viime vuonna tehtiin 4879 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 3142 lasta ja tänä vuonna ollaan tekemässä uutta ennätystä. Kuitenkaan vain murto-osaa perheistä voidaan auttaa, mutta vasta silloin kun ongelmat ovat hälyttäviä. Mikä tässä nykyisessä yhtälössä mättää? Miten tähän on päädytty ja mikä olisi ratkaisu hyvinvoivaan Turkuun?

Vuodesta 1993 lähtien hyvinvointivastuu siirtyi kunnille ja kunnat saivat sen myötä myös rahoitusvastuun. Vastuu toiminnan sisällöstä kunnissa on hajautettu kehysbudjetoinnin myötä hallintokuntiin. Hyvinvointipalvelut muuttuivat kulutusmenoiksi. Kunnista on tullut terveys- ja sosiaalipolitiikan yrittäjiä. Lama ei ole siis yksistään selitysmalli asialle vaikka järjestelmän muutokseen se on lisännyt syvyyttä. Palveluiden kehittämisvastuu ei ole siirtynyt valtiolta muiden vastuiden myötä. Hallinnon kehittämiseen on syydetty voimavaroja, mutta ei palveluiden suunnan ja sisällön kehittämiseen. Hyvinvointiin ei ole investoitu.

Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan kunnista puuttuu myös hyvinvointiosaamista. Hyvä talous- ja palvelujohtaminen voi olla huonoa hyvinvointijohtamista. Talouteen keskityttäessä ongelma- ja häiriösuuntautuneisuus on helpommin hallittavissa kuin panostaminen ennaltaehkäisyyn. Ongelman esiintyessä, keskitytään sen hoitamiseen. Ei mietitä mihin investoimalla voitaisiin ongelma välttää. Kunnat sinnittelevät lakivelvoitteissaan ja syytävät rahaa vanhaan järjestelmään, joka ei toimi riittävästi ja hyöty on vähäistä. Tämä voi johtaa lopulta hallitsemattomaan tilanteeseen. Ne joilla on rahaa valitsevat yksityiset palvelut. Nykymeno yrittää vähentää pahoinvointia, kun enemmän pitäisi tukea hyvinvointia ja ihmisten elämänhallintaa.

Terveydenhoitohenkilöstöllä on laaja-alainen koulutus ja ammattitaito ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, mitä tulisi enemmän hyödyntää hyvinvointijohtamisessa. Lääkäreiden rinnalla on räätäleitä, jotka osaisivat tehdä ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin mittatilaustyönä ratkaisuja. Jotain tästä kertoo, että Tampereen apulaispormestareista kolme on sairaanhoitajia.

Kaikilla on huoli lapsista, nuorista ja perheiden hyvinvoinnista. Meillä on loistava neuvolaverkosto ja sen hyödyntämiseen hyvinvoinnin keskuksena kunnan tulee tulevaisuudessa investoida. Toiminta-ajatus tulee uudistaa niin, että hyvinvointiin opittaisiin jo perheessä, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tarkoitus ei ole lisätä terveydenhoitajan työtä vaan jakaa sitä ja lisätä yhteistyötä verkostoituneessa moniammatillisessa tiimissä, jossa olisivat mukana myös neuvolalääkäri, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja psykologi. Näin huomioitaisiin koko perhe ja psykososiaalista tukea voitaisiin antaa terveystarkastusten ohella.

Hyvinvointineuvola, jota Stakesin tutkimusten perusteella on lähdetty kokeilemaan esim. Tampereella, Lahdessa ja Espoossa, toimii perhekeskeisyyden ajatuksella. Perhe on tärkein lapsen kehitysympäristö. Hyvinvointineuvolassa huolehditaan sekä äidin että isän hyvinvoinnista, parisuhteesta, vanhemmuudesta jo raskaus- ja pikkulapsiaikana niin kotikäynneillä, vertaistukiryhmillä kuin mielenterveyden tukemisella ja näin vahvistamalla perhettä kokonaisuutena. Lähipalvelut turvaamalla saadaan perheet osallisiksi alueellisista yhteisöistä, joita vahvistamalla vähennetään terveys- ja sosiaalitoimen asiakkaaksi hakeutumista. Lapset voivat hyvin, jos me aikuiset rakennamme heille hyvinvointia. Se hyvinvointi kantaa elinkaaren päähän asti.

Hyvinvointineuvolat on saatava Turkuun. Kuntalaisten hyvinvointiin on investoitava seuraavalla valtuustokaudella. Hyvinvointineuvola-ajatusta voitaisiin laajentaa koskemaan myös ikääntyviä. Ikäihmisten neuvola, terveys- ja elämäntilanne kartoituksineen, olisi myös ennaltaehkäisevästi kehittämisen arvoinen asia. Hyvinvointineuvolat toisivat inhimillistä ja taloudellista hyötyä.

Päivi Pietari
Kätilö, erikoissairaanhoitaja
Arjen asiantuntija
- kahden päiväkoti-ikäisen ja kahden koululaisen äiti

Huomisen Turku huolehtii hyvinvoinnistasi lapsena ja vanhempana
-ympäristöä kunnioittaen, kulttuurista rikastuen.