Katsaus valtuustokauteen 2013-2017. Mitä on tullut tehtyä?

Turun SDP:n valtuustoryhmä on ollut vauhdittamassa kaupungin vetovoimaisuutta, suotuisaa rakennemuutosta, palveluita puolustaen ja huolehtien tulevista palvelutarpeista


Turun kaupunginvaltuusto aloitti tämän kautensa 2013 tilanteessa, missä näkymät olivat edelleen talouden suhteen vaisuja ja kasvuennusteet arvioitiin hitaasti kehittyviksi. Näköpiirissä oli sopeutustarvetta niin julkistalouteen kuin kuntatalouteen. 2012 oli linjattu uusi kaupungin toimintamalli ja sen pohjalta lähdettiin laatimaan kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteet haluttiin asettaa pitkälle yli valtuustokauden ja kytkeä vahvasti talousarvioon. Tältä pohjalta muodostettiin ryhmien välinen Turku-sopimus. Turun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä halusi tähän sopimukseen toiseksi suurimpana poliittisena ryhmänä sitoutua, sillä riittävän vahvalla taloudella pystytään turvaamaan kaupunkilaisille laadukkaat palvelut ja kaupungin kestävä kehittäminen. Tässä oli niitä perusteita, millä valtuustoryhmä lähti mukaan Turku-sopimukseen. Sopimuksesta sovittiin tehtävän arvio puolivälissä valtuustokautta siihen sitoutuneiden sopimusryhmien kesken ja puolivälissä sitä myös täydennettiin loppukaudeksi tehdyillä tavoitteilla, jotka kirjattiin lisäpöytäkirjaan.

Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna saimme käsiteltäväksemme laajan uudistusohjelma-paketin, joka sisälsi lopulta 131 toimenpidettä, jotka oli tehty palveluanalyysin ja tuottoanalyysin pohjalta. Tarkoituksena oli selvittää tehdäänkö oikeita asioita oikealla tavalla tavoitteisiin nähden ja onko toiminta vaikuttavaa asiakkaille, palvelusisällöiltään ja kustannustehokkaasti. Kipeimpänä asiana meille tuli koulu- ja päiväkotiverkon tarkastelu. Osaa alakouluja ja päiväkoteja uhkasi lakkauttaminen. Vaikutimme vahvasti siihen, että tämä jäi uhkakuvaksi. Koulujen osalta ei tarvinnut lähteä karsintaan. Päiväkotienkin osalta ainoastaan pienimmistä yksiköistä jouduttiin luopumaan ja sosialidemokraatit turvasivat sen, että julkiset päivähoitopalvelut saatiin alueellisesti säilytettyä kaikkien alueiden osalta riittävinä.

Uudistusohjelma 2 seurasi ensimmäistä ja siinä toimialoilta saatiin vielä 97 uutta toimenpide-ehdotusta. Päällimmäisenä ohjelmasta nousi työllisyysasioiden hoito ja uudelleen organisointi. Vuoden 2015 talousarvioon saatiinkin perustettua työllisyystoimikunta työllisyysasioiden ohjaukseen ja seurantaan. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden huolestuttavalle kasvulle oli tehtävä kaikki mahdollinen ja sen toimikunta sai tehtäväkseen. Sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuihin, joita syntyi turkulaisten jatkokuntoutuspaikkojen liian vähäisestä määrästä haimme aktiivisesti ratkaisuja sekä terveyskeskus- ja hammashoidonpalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotimme aukiolojen jatkamista iltaan, mikä pitkällisen väännön jälkeen on toteutunut.

Mitä konkreettisia asioita voisi neljän vuoden ajalta nostaa?

Kaupunkia on todellakin kehitetty, sillä olemme olleet valtuustossa päättämässä neljän vuoden aikana reilusti yli 50:sta asemakaavamuutoksesta. Näillä hyväksytyillä kaavoilla päästään suunnittelemaan ja rakentamaan alueille asuin-, toimisto- ja yritysrakentamista, ja viimein mm. palloiluhalli.

Uusia koulu- ja päiväkotihankkeita on laitettu vireille ja päästy toteuttamaan tällä valtuustokaudella, tärkeimpinä Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimihankkeet sekä TVT:n kanssa toteutettavat Tallimäenkentän ja Raunistulan päiväkotihankkeet. Päiväkotihankkeet, joissa olimme aloitteellisia, korvaavat käyttöiän päähän tulleet Sofiankadun ja Rauninaukion päiväkodit. Yli-Maarian monitoimitalon aikataulua saimme aikaistettua talousarvioneuvotteluissa.

Olemme olleet tukemassa monien koulujen peruskorjausta ja vaikuttamassa mm. Pansion koulun perus-korjauksen aikaistamiseen. Samoin olemme tukeneet vapaa-ajan toimintojen peruskorjauskohteita, kau-punginteatterin ja Samppalinnan maauimalan peruskorjausta.

Valtuustoryhmä on tukenut myös mm. kaupungin tilojen käytön tehostamista, rakennusjärjestyksen muuttamista helpottamaan lupabyrokratiaa, nuorisovaltuuston perustamista, sähköisten palveluiden käyttöönottoa, valtuuston kokousten videoinnin alkamista, Runosmäen kirjaston säilyttämistä, Suomen ensimmäisten kaupunkiliikenteen sähköbussien käyttöönottoa ja Kakolanmäen funikulaarin toteutusta
- tärkeimpiä mainitakseni.

Muina merkittävinä asioina voisi mainita vaikuttamisemme hyvinvointi- ja sivistystoimen hallintotasojen karsimiseen, välitason johtajien poistamisella saatiin resursseja sinne missä niitä todella tarvitaan eli perustyöhön.

Peruskoulun luokkakokojen kasvattaminen saatiin torpattua lisämääräärahoilla vuosien 2015 (2M€) ja 2016 (1M€) budjetteihin. Lisäksi saimme kaupunginjohtajan ymmärtämään asukasmäärän lisäyksestä johtuen palvelutarpeen lisääntymisen ja lisäämään vuoden 2016 budjettiin 1M€ perusopetukseen. Meidän ryhmän ansiona on myös 0,5M€ lisämääräraha ammattiopetukseen vuodelle 2017.

Muistaa pitää myös, että aloitteemme koulunkäyntiavustajien nimikkeen muuttamisesta koulunkäyntioh-jaajaksi saatiin viimein maaliin. Se oli todellinen työvoitto.

Sellaisena voidaan myös pitää kirjaustamme talousarvioon, että ”Turussa noudatetaan nykyistä varhaiskasvatuslakia ja kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta päättäminen, jos maan hallitus sitä päättää rajata.” Ja niinhän siinä kävi, että päätti näin tehdä. Saimme kokoomuksen kannattaman päivähoidon rajauksen estettyä ja Turussa säilyi lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon eikä ryhmäkokojakaan kasvatettu. Päivähoidon asiakasmaksuja emme hyväksyneet ja senkin toimme vahvasti esille. Tällä taisi olla vaikutusta valtakunnan tasolle asti, sillä maksukorotusten esittämisen myös maan hallitus perui ja hyvä niin. Olisihan se näyttäytynyt erikoisena, että valtiovarainministerin omassa kotikaupungissa tämä ehdotus olisi näyttävästi torpattu.

Vuoden 2016 talousarvioon varattiin työttömyyden hoitoon 1M€ lisärahoitusta ja ajankohtaiseen maa-hanmuuttoon kohdistuviin erityistoimiin 0,5M€. Tähän olimme aktiivisesti vaikuttamassa. Toimenpiteitä on tarvittu ja viimein työttömyys on saatu taittumaan ja työllisyysnäkymät ovat kääntyneet toivottuun suuntaan.

Yrityskulttuuria on edistetty elinkeinotoiminnan keskittämisellä Turku Science Parkiin ja tukemalla mm. Turun teknologiakiinteistöjen innovaatiokeskuksen rakentamista, samoin kun koko Kupittaan kampus-aluetta olemme olleet edistämässä. Nyt näyttää vahvasti siltä, että toimillamme on ollut laajempaakin merkitystä, Turusta ja Turun seudusta on tulossa koko maata veturin voimin edistävä talousmoottori.

Meriteollisuus ja lääketeollisuus ovat tässä työllistäviä ja suunnannäyttäjiä. Olemme positiivisen rakenne-muutoksen edessä, työpakkoja on pian tarjolla niin, että on haaste saada niihin tekijöitä. Tämä lisää myös ammatilliseen koulutukseen tarvetta ja siihen esitettyjä ratkaisuja olemme olleet edistämässä.

Vuonna 2016 olemme tehneet valtuustoryhmänä aloitteen Pansio-Pernon kaupunginosien arvostuksen nostamiseksi ja alueen kehittämiseksi ja johon esitimme monipuolisia toimenpiteitä. Niistä on otettu virkamiesvalmistelussa koppia ja alueiden kehittämiseen on ryhdytty.

Pormestarimalliin siirtymisessä olimme aloitteellisia ja saimme asian käsittelyyn valtuustoon. Valitettavasti muilla poliittisilla ryhmillä ei vielä ollut rohkeutta ottaa askelta siihen suuntaan nopeutetusti vaikka selvästi pormestarimalliin suhtautuminen on myötämielistä. No Helsinki tähän on uskaltautunut, toivotaan että asia etenee seuraavalla valtuustokaudella suotuisasti myös Turussa ja saadaan kuntademokratiaa vahvistettua.

Olemme olleet tukemassa kiinteistö- ja ympäristötoimialojen yhdistämistä, Fortuna-korttelin ja koko keskustan alueen kehittämistä. Yleiskaavaa 2029 ollaan paraikaa valmistelemassa ja tulevaisuuden suuntaviivoihin olemme valtuustoryhmänä yhdessä kunnallisjärjestön kanssa ottaneet kantaa. Merkittävänä kaava-asiana voidaan valtuustokaudella pitää Satava-Kakskerran osayleiskaava-valmistelua, jossa pidimme tiukasti kiinni siitä, että jos saarille verovaroin laajennetaan kunnallistekniikan rakentamista, silloin pitää turvata niille rakennettavan asuntotuotannon monimuotoisuus ja näin turvata kaikille turkulaisille mahdollisuus asumiseen siellä, ei vain eliitille.

Olemme olleet myös vaikuttamassa kaupungin perintäprosessin kehittämiseen inhimillisemmäksi ja vai-kuttavammaksi, olemme olleet edistämässä sitä että, josko viimein saataisiin ratkaisu rollaattoreilla busseilla kulkeville asentamalla kortinlukijat bussien keskiosaan. Pyysimme myös selvitystä seniorirannekkeen hinnan alentamiseen, jotta saataisiin enemmän ikäihmisiä liikkumisen pariin. Tähän on olemassa vahvat perusteet.

Turku kasvaa ja kehittyy nyt vauhdilla. Asukasmäärän lisääntyminen vuosittain on jo selvä trendi ja työpaikkojen syntymisen myötä tarvitaan uusille asukkaille asuntoja ja palveluita. Näistä on nyt huolehdittava. Tätä ennakoimme vaatimalla vuoden 2017 talousarvioon opetuksen ja koulutuksen lisämäärärahojen lisäksi Skanssin alueen kehittämisen tukemiseksi kirjauksen monitoimitalon tarveselvityksen tekemistä jo tänä vuonna sekä kaavoitukseen tarvittavaa lisäresurssia kahden kaava-arkkitehdin palkkaamiseksi. Tärkeimpänä kuitenkin saamamme kirjaus siitä, että palvelut tullaan Turussa säilyttämään niin laadullisesti kuin määrällisesti nykytasolla.

Tarkasteltaessa valtuustokautta voimme sosialidemokraatteina olla ylpeitä monista asioista, joita olemme saaneet nostettua tärkeiksi tavoitteiksi jo heti alkutaipaleelta lähtien. Tällaisia ovat olleet laadukkaista ja toimivista peruspalveluista kiinnipitäminen, joka on tarkoittanut oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, perheiden tarpeista lähteviä varhaiskasvatuspalveluita, laadukasta perusopetusta ja riittäviä tukipalveluita ja vaatimusta nuoriso- ja koulutustakuusta.

Olemme tuoneet esille myös eriarvoistumisen ehkäisemistä niin, että hyvinvoinnin erot tasaantuvat kaupungin eri alueiden välillä, ja sitä, että kaupungissa edistetään yritysystävällistä kulttuuria, täydennysrakentamista tuetaan ja kaupungin kehittämistä edistetään. Olemme myös osaltamme tukeneet sitä kehitystä, että Turusta on tullut johtava ympäristökaupunki Suomessa, meidät on noteerattu, hiilineutraalius tavoitteinemme vuoteen 2040 mennessä, maailmanlaajuisestikin. Olemme voineet olla myös edesauttamassa merkittävästi kevyenliikenteenväylien rakentamista ja joukkoliikenneratkaisuja. Fölistä voimme olla aidosti ylpeitä. Selvitystä tulevaisuuden ratkaisusta eli mahdollisesta raitiotiestä tai superbussivaihtoehdosta olemme asettuneet tukemaan. Se, jos mikä on pitkän täh-täyksen kaupunkikehittämistä, jolle haluamme olla avoimia.

Turku on listattu Suomen toiseksi vetovoimaisemmaksi asuinkaupungiksi ja nyt myös toiseksi vetoivoimaiseksi yrityskulttuuriltaan, eikä suotta. Olemme olleet vaikuttamassa positiiviseen imagoon. Turusta on kehittynyt viimevuosina myös upea erilaisten kultuuritapahtumien kaupunki. Olemme lisänneet suosiota matkailukaupunkina ja ravintolakulttuurimme kukoistaa. Tätä olemme tukeneet ja tätä imagoa pitää jatkossakin olla kaikin tavoin edesauttamassa.

Toivottavasti tästä listauksesta jäi käsitys, että sosialidemokratiaa tarvitaan Turussa jatkossakin. Työ jatkuu seuraavallakin valtuustokaudella. Turku on meidän kaikkien Turku, sitä haluamme jatkossakin edistää ja pitää kaikki sen asukkaat mukana tässä hienossa kaupungissamme.


Päivi Pietari
Turun sd-valtuustoryhmän pj