maanantai 1. toukokuuta 2017
Vappupuhe Turun torilla 2017
Hyvät turkulaiset, Turun torin vappu-juhlijat!
Aurinko paistaa ja keväistä lämpöä on odotettu. Vielä eilen satoi lunta ja maa peittyi loskaan. Kevät keikkuen tulevi - sää ja lämpötila vaihtelevat näin keväisin – siihen me suomalaiset olemme tottuneet.
Niin vaihtelee politiikankin ”säätila”. On aikoja kun osa paistattelee suosion auringossa ja toisilla vihmoo räntää niskaan.
Liikaan synkistelyyn ei pidä vaipua, vaikka emme voi olla tyytyväisiä sosialidemokraattisen puolueen tilanteeseen Turussa näin kuntavaalien jälkeen. Emme onnistuneet saamaan laajaa turkulaisten luottamusta tehdyllä politiikalla, toki olosuhteet kolmen eri puolueen puheenjohtajien ollessa ehdokkaina Turussa - ei ollut reilu.
Vietämme itsenäisyytemme 100-vuotis juhlavuotta. Ei ollut myöskään reilu tilanne Turun valtuustossa 100 vuotta sitten. Saimme pari viikkoa sitten juhlavaltuuston aluksi kuulla mainion luennon poliittisen historianprofessorilta Timo Soikkaselta. Kaikki Turun valtuutetut olivat silloin miehiä ja ruotsinkielisiä. Kaikki Turun valtuutetut olivat varakkaita ruotsinkielisiä miehiä. Suomea siellä ei puhuttu ja naisilla sinne ei ollut mitään asiaa. Äänimäärät päätöksenteossa määräytyivät kunnallisveron maksukyvyn mukaan. Mitä enemmän oli varaa maksaa sitä enemmän oli päätösvaltaa.
Suomi sai ensimmäisenä maailmassa senaatin/eduskunnan jossa oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Toisin kun saatetaan luulla, Uudessa Seelannissa oli tämän suhteen vielä rajoituksia, joita Suomessa ei ollut. Voimme siis aidosti olla asiasta ylpeitä. Suomi oli edistyksellinen. Naiset ja miehet varallisuuteen katsomatta olivat oikeutettuja vaaleissa asettumaan ehdokkaiksi ja jokaisella kansalaisella oli yksi ääni äänestäessään.
Kaupunkien ja kuntien päätöksentekoon tämä edistyksellisyys ei vielä yltänyt. Turussa siis valtaa piti edelleen tämä piinkova ”viikinkivalta”, joksi ruotsinkielisiä varakkaita miehiä kutsuttiin.
Sosialidemokraattinen liike syntyi Turussa oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta tähän vallitsevaan tilanteeseen.
Vaatimus siitä, että jokainen on syntyessään tasa-arvoinen. Vaatimus siitä, että yhteiskunnan tehtävä on tasata elämän lähtökohtia, sillä emme voi valita olosuhteita mihin synnymme.
100 vuotta sitten näin toukokuussa syntyi kapina, joka on poikkeuksellinen Suomessa, Turun valtuusto piiritettiin ja työväestö sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön johdolla vaati rohkeasti muutosta epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen.
Vuoden 1918 murheelliset tapahtumat pohjautuvat myös näille tapahtumille. Venäjän keisarikunnan hajoaminen toi Suomelle itsenäistymisen joulukuussa 1917, mutta poliittiset jännitteet johtivat veriseen sisällissotaan, kansalaissotaan tammikuussa 1918. Sen sodan uhrit ovat edelleen vahvasti muistoissamme.
Jos jotain hyvää ajankohtainen Juhla-raha-kohu on saanut aikaiseksi, se on toivottavasti mahdollistanut ja lisännyt sitä avointa keskustelua tästä kansaa repineestä traumasta.
Miksi me sosialidemokraatit olemme tällaisia, muistelemme näitä historian tapahtumia ja ylläpidämme näitä monien mielestä kummallisia perinteitä: vappupuheita, vappumarsseja soittokunnan musiikin tahdissa, kunniakäyntejä haudoilla.
Tämä on kunnioitusta ja arvostusta menneitä sukupolvia kohtaan, jotka rohkeasti lähtivät vaatimaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoista ja yhtäläistä kohtelua myös niille heikommassa asemassa oleville.
Siirryttäessä tähän päivään ja aikaan,
-voisin puhua tässä nyt talouden luvuista, kuinka kuluneen valtuustokauden alussa näkymät olivat synkät, mutta kuinka taloustilanne ja kasvu monilla mittareilla mitattuna on viimein taantumavuosien jälkeen lähtenyt hiljalleen nousuun,
-voisin puhua maakunta- ja sote-uudistuksen uhkakuvista,
-voisin puhua työttömyydestä, miten puoli miljoonaa työnhakijaa ja 50 000 työpaikkaa saadaan kohtaamaan. Maan hallituksen työllisyystoimet ja kannustaminen ovat keppiä ja ruoskaa, vaikka tosiasia on, että työtä ei ole riittävästi tarjolla, pitkäaikaistyöttömyys on yhä ennätystasolla ja joka viides nuori mies on vailla koulutus- tai työpaikkaa.
Vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten, työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palvelut on jätetty heitteille, heille hallituksen toimet ovat tarkoittaneet turvan heikkenemistä.
Turun työllisyysnäkymät ovat hiukan parantuneet. Työttömyysaste oli helmikuussa 15,3%. Laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan on 1,5%, joka oli enemmän kuin valtakunnallinen lasku. Tämä on tietysti hyvä kehityssuunta.
Uhkakuvana tällä hetkellä Turussa on se, että koulutusleikkauksien seurauksena ammatillisesta koulutuksesta 50 nuorta keskeyttää opinnot kuukausittain ja heitä uhkaa vakava syrjäytyminen. Opettajien irtisanomiset ovat johtaneet lähiopetustuntien kriittiseen vähenemiseen ja siten nuorten motivaation loppumiseen ammattikoulutuksessa,
-voisin puhua siitä kuinka työ ja toimeliaisuus elämässä on meille sosialidemokraateille arvo, jota juhlimme näin työn juhlapäivänä vappuna yhdessä opiskelijoiden kanssa,
-juhlimme siitäkin huolimatta, että monelle työnhaku on tänä päivänä itsessään kovaa työtä ja epätoivoistakin sellaista työllisyyskoulutuksineen ja työkokeiluineen ja jos työhön pääsee kiinni se on pätkätyötä, osa-aikatyötä, matalapalkkatyötä,
-ja jos työllä ei elä ja pysty maksamaan toimeentuloaan, se ajaa esimerkiksi yhä useammin yksinhuoltajan leipäjonoon työnteosta huolimatta,
- kaikilla ei siis suinkaan mene hyvin,
-voisin myös haukkua nykyhallitusta tästä kansaa repivästä ja eriarvoistavasta sekä rikkaita entisestään suosivasta politiikasta.
Haluan kuitenkin tervehtiä teitä hyvät kuulijat näin vappuna siten, että sosialidemokraattiset arvot ovat 100 vuotiaassa Suomessa ajattomia ja universaaleja ja SDP on arvopuolue, joka edelleen historiaansa unohtamatta elää vahvasti tätä päivää, suuntaa rohkeasti tulevaisuuteen ja tulee jatkossakin Turussa tekemään politiikkaa oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhteisvastuullisuuden pohjalta, tuoden inhimillisyyttä päätöksentekoon. Me olemme ihmisten puolue.
Väitän, että emme niinkään ole epäonnistuneet hyvien tavoitteidemme saavuttamisessa täällä Turussa tälläkään valtuustokaudella, vaan olemme tehneet vahvasti sosialidemokraattista politiikkaa, olemme tuoneet inhimillisyyttä päätöksentekoon.
Turun SDP on ollut vauhdittamassa osaltaan kaupungin vetovoimaisuutta, suotuisaa rakennemuutosta, palveluita puolustaen ja huolehtien kaupunkilaisten tulevistakin palvelutarpeista kaupungin nyt kasvaessa vauhdilla.
Mutta tämän asian kertomisessa olemme täysin epäonnistuneet, jos näyttäydymme turkulaisten silmissä toisten apupuolueena tai aseveliliittolaisena - vaikka se ei ole totuus! Sitä puhetta halutaan kuitenkin ylläpitää valitettavasti.
Olemme epäonnistuneet viestimme kertomisessa,
-siinä, mitkä ovat olleet meidän päätöksentekomme perusteet, ne viestit eivät ole kantautuneet turkulaisille riittävästi. Syistä voimme olla montaa mieltä.
Esimerkkinä kaavoituspolitiikka: me olemme halunneet tehokasta täydennysrakentamista, jotta asumisen kustannukset saadaan pysymään kohtuulisina ja jotta tavalliset pieni- ja keskituloiset ihmisetkin voisivat halutessaan asua keskustassa tai sen tuntumassa palveluiden ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähellä.
Korkea rakentaminenkin mahdollistaa meidän mielestä piha-alueen laajemman virkistyskäytön eri-ikäisille, lapsille ja ikäihmisille, itse korkea rakennus ei ole itsetarkoitus vaan mahdollistaja, tarkoitus on ollut saada viihtyisää ympäristöä eri-ikäisille myös tänne keskustaan, missä tonttimaa on kallista.
Ongelmamme on, ettemme huuda vain yhtä totuutta, niin kuin eräät toiset politiikan toimijat, vaan asioissa on usein monta näkökulmaa, joita ei voi laittaa vastakkain.
TOIVON että vanhojen puheiden aika on nyt ohi, puheet kapinettipolitiikasta tai puhe aseveli-akseleista on ohi.
-sopimuspohjaiseen politiikan tekoon ei myöskään ole enää varaa, Turku-sopimusten aika on ohi. Turku-sopimus on turkulaisille kirosana, sen voimme nyt unohtaa.
Tarvitsemme jatkossa laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta tämä nyt myönteisesti orastava kasvu Turussa saadaan vahvistumaan ja sen haasteisiin pystymme vastaamaan koulutuspoliittisesti, kaupunkikehittämisen ja palveluiden näkökulmasta.
Nyt seuraavalla valtuustokaudella edistämme avoimuutta ja jatkamme kaupunkilaisten osallistumisen lisäämistä oman kaupunkinsa hyvään kehittämiseen. Pansio-Pernon alueen asukkaiden kanssa meillä on tästä jo hyviä kokemuksia tältä valtuustokaudelta.
Turussakin vahvasti näyttäytyvä asuinalueiden eriarvoistuva kehitys on saatava kaventumaan, tämä on tulevan valtuustokautemme tärkein tavoite ja siihen on vastattava konkreettisin toimenpitein.
Toinen tärkeä tavoite on painopisteen siirtäminen korjaavista toimista ennaltaehkäiseviin toimiin ja näin edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaupunkilaisten välillä.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nousee merkittävään rooliin kaupungin päätöksenteossa, - jos ja kun - sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakunnan vastuulle.
Ennaltaehkäiseviä toimia riittää ja niitä ovat mm.
-laadukkaasta päivähoidosta- ja peruskoulutuksesta huolehtiminen
-siirtyminen asteittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen,
-lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuden takaaminen,
-etsivän nuorisotyön turvaaminen,
-nuorisotakuun vahvistaminen, jotta kaikki nuoret pysyvät yhteiskunnassa mukana ja jotta ammattikoululaisten ja korkeakoulutettujen työnsaantia voidaan edesauttaa.
-liikuntamahdollisuuksien lisääminen ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen mahdollistaminen myös vähävaraisille,
-seniorineuvolan ja etsivän vanhustyön aloittainen yksinäisille ikäihmisille,
-vammaisten huomioiminen kaikessa päätöksenteossa ja
-maahanmuuttajien kotoutumiseen panostaminen ja näin heidän sopeutumisensa edistäminen yhteiskuntaamme.
Tässä tärkeimpiä mainitakseni.
Meidän sosialidemokraattien tulevaisuuden Turussa myös yksinhuoltajan lapsi voi harrastaa, yksineläväkin pystyy maksamaan viihtyisän asumisensa, myös työttömän lapsi saa leikkiä päiväkodissa koko päivän vanhemman etsiessä työtä, nuori saa laadukasta ammatillista koulutusta ja tukea päästäkseen suoraan työelämään, vammaisten huolet otetaan vakavasti, hädänalaiset voivat elää turvallista elämää ja maahanmuuttajat opastetaan elämään naapureina, yksinäisyyteen saat apua olit nuori tai ikäihminen ja kun voimat loppuvat saat toisten avun.
Me sosialidemokraatit olemme tulevaisuudessa turkulaisten apupuolue ja pidämme kaikki mukana.
Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan vappumarssille, joka alkaa pian tuosta jäätelöratikan takaa ja sen jälkeen ravintola Koulun sisäpihalle vappujuhlaamme kuulemaan lisää hyviä puheita.
Iloitkaamme yhdessä keväästä ja vappujuhlasta.
Hyvää vappua kaikille!
sunnuntai 26. maaliskuuta 2017
Katsaus valtuustokauteen 2013-2017. Mitä on tullut tehtyä?
Turun SDP:n valtuustoryhmä on ollut vauhdittamassa kaupungin vetovoimaisuutta, suotuisaa rakennemuutosta, palveluita puolustaen ja huolehtien tulevista palvelutarpeista
Turun kaupunginvaltuusto aloitti tämän kautensa 2013 tilanteessa, missä näkymät olivat edelleen talouden suhteen vaisuja ja kasvuennusteet arvioitiin hitaasti kehittyviksi. Näköpiirissä oli sopeutustarvetta niin julkistalouteen kuin kuntatalouteen. 2012 oli linjattu uusi kaupungin toimintamalli ja sen pohjalta lähdettiin laatimaan kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteet haluttiin asettaa pitkälle yli valtuustokauden ja kytkeä vahvasti talousarvioon. Tältä pohjalta muodostettiin ryhmien välinen Turku-sopimus. Turun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä halusi tähän sopimukseen toiseksi suurimpana poliittisena ryhmänä sitoutua, sillä riittävän vahvalla taloudella pystytään turvaamaan kaupunkilaisille laadukkaat palvelut ja kaupungin kestävä kehittäminen. Tässä oli niitä perusteita, millä valtuustoryhmä lähti mukaan Turku-sopimukseen. Sopimuksesta sovittiin tehtävän arvio puolivälissä valtuustokautta siihen sitoutuneiden sopimusryhmien kesken ja puolivälissä sitä myös täydennettiin loppukaudeksi tehdyillä tavoitteilla, jotka kirjattiin lisäpöytäkirjaan.
Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna saimme käsiteltäväksemme laajan uudistusohjelma-paketin, joka sisälsi lopulta 131 toimenpidettä, jotka oli tehty palveluanalyysin ja tuottoanalyysin pohjalta. Tarkoituksena oli selvittää tehdäänkö oikeita asioita oikealla tavalla tavoitteisiin nähden ja onko toiminta vaikuttavaa asiakkaille, palvelusisällöiltään ja kustannustehokkaasti. Kipeimpänä asiana meille tuli koulu- ja päiväkotiverkon tarkastelu. Osaa alakouluja ja päiväkoteja uhkasi lakkauttaminen. Vaikutimme vahvasti siihen, että tämä jäi uhkakuvaksi. Koulujen osalta ei tarvinnut lähteä karsintaan. Päiväkotienkin osalta ainoastaan pienimmistä yksiköistä jouduttiin luopumaan ja sosialidemokraatit turvasivat sen, että julkiset päivähoitopalvelut saatiin alueellisesti säilytettyä kaikkien alueiden osalta riittävinä.
Uudistusohjelma 2 seurasi ensimmäistä ja siinä toimialoilta saatiin vielä 97 uutta toimenpide-ehdotusta. Päällimmäisenä ohjelmasta nousi työllisyysasioiden hoito ja uudelleen organisointi. Vuoden 2015 talousarvioon saatiinkin perustettua työllisyystoimikunta työllisyysasioiden ohjaukseen ja seurantaan. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden huolestuttavalle kasvulle oli tehtävä kaikki mahdollinen ja sen toimikunta sai tehtäväkseen. Sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuihin, joita syntyi turkulaisten jatkokuntoutuspaikkojen liian vähäisestä määrästä haimme aktiivisesti ratkaisuja sekä terveyskeskus- ja hammashoidonpalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotimme aukiolojen jatkamista iltaan, mikä pitkällisen väännön jälkeen on toteutunut.
Mitä konkreettisia asioita voisi neljän vuoden ajalta nostaa?
Kaupunkia on todellakin kehitetty, sillä olemme olleet valtuustossa päättämässä neljän vuoden aikana reilusti yli 50:sta asemakaavamuutoksesta. Näillä hyväksytyillä kaavoilla päästään suunnittelemaan ja rakentamaan alueille asuin-, toimisto- ja yritysrakentamista, ja viimein mm. palloiluhalli.
Uusia koulu- ja päiväkotihankkeita on laitettu vireille ja päästy toteuttamaan tällä valtuustokaudella, tärkeimpinä Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimihankkeet sekä TVT:n kanssa toteutettavat Tallimäenkentän ja Raunistulan päiväkotihankkeet. Päiväkotihankkeet, joissa olimme aloitteellisia, korvaavat käyttöiän päähän tulleet Sofiankadun ja Rauninaukion päiväkodit. Yli-Maarian monitoimitalon aikataulua saimme aikaistettua talousarvioneuvotteluissa.
Olemme olleet tukemassa monien koulujen peruskorjausta ja vaikuttamassa mm. Pansion koulun perus-korjauksen aikaistamiseen. Samoin olemme tukeneet vapaa-ajan toimintojen peruskorjauskohteita, kau-punginteatterin ja Samppalinnan maauimalan peruskorjausta.
Valtuustoryhmä on tukenut myös mm. kaupungin tilojen käytön tehostamista, rakennusjärjestyksen muuttamista helpottamaan lupabyrokratiaa, nuorisovaltuuston perustamista, sähköisten palveluiden käyttöönottoa, valtuuston kokousten videoinnin alkamista, Runosmäen kirjaston säilyttämistä, Suomen ensimmäisten kaupunkiliikenteen sähköbussien käyttöönottoa ja Kakolanmäen funikulaarin toteutusta
- tärkeimpiä mainitakseni.
Muina merkittävinä asioina voisi mainita vaikuttamisemme hyvinvointi- ja sivistystoimen hallintotasojen karsimiseen, välitason johtajien poistamisella saatiin resursseja sinne missä niitä todella tarvitaan eli perustyöhön.
Peruskoulun luokkakokojen kasvattaminen saatiin torpattua lisämääräärahoilla vuosien 2015 (2M€) ja 2016 (1M€) budjetteihin. Lisäksi saimme kaupunginjohtajan ymmärtämään asukasmäärän lisäyksestä johtuen palvelutarpeen lisääntymisen ja lisäämään vuoden 2016 budjettiin 1M€ perusopetukseen. Meidän ryhmän ansiona on myös 0,5M€ lisämääräraha ammattiopetukseen vuodelle 2017.
Muistaa pitää myös, että aloitteemme koulunkäyntiavustajien nimikkeen muuttamisesta koulunkäyntioh-jaajaksi saatiin viimein maaliin. Se oli todellinen työvoitto.
Sellaisena voidaan myös pitää kirjaustamme talousarvioon, että ”Turussa noudatetaan nykyistä varhaiskasvatuslakia ja kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta päättäminen, jos maan hallitus sitä päättää rajata.” Ja niinhän siinä kävi, että päätti näin tehdä. Saimme kokoomuksen kannattaman päivähoidon rajauksen estettyä ja Turussa säilyi lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon eikä ryhmäkokojakaan kasvatettu. Päivähoidon asiakasmaksuja emme hyväksyneet ja senkin toimme vahvasti esille. Tällä taisi olla vaikutusta valtakunnan tasolle asti, sillä maksukorotusten esittämisen myös maan hallitus perui ja hyvä niin. Olisihan se näyttäytynyt erikoisena, että valtiovarainministerin omassa kotikaupungissa tämä ehdotus olisi näyttävästi torpattu.
Vuoden 2016 talousarvioon varattiin työttömyyden hoitoon 1M€ lisärahoitusta ja ajankohtaiseen maa-hanmuuttoon kohdistuviin erityistoimiin 0,5M€. Tähän olimme aktiivisesti vaikuttamassa. Toimenpiteitä on tarvittu ja viimein työttömyys on saatu taittumaan ja työllisyysnäkymät ovat kääntyneet toivottuun suuntaan.
Yrityskulttuuria on edistetty elinkeinotoiminnan keskittämisellä Turku Science Parkiin ja tukemalla mm. Turun teknologiakiinteistöjen innovaatiokeskuksen rakentamista, samoin kun koko Kupittaan kampus-aluetta olemme olleet edistämässä. Nyt näyttää vahvasti siltä, että toimillamme on ollut laajempaakin merkitystä, Turusta ja Turun seudusta on tulossa koko maata veturin voimin edistävä talousmoottori.
Meriteollisuus ja lääketeollisuus ovat tässä työllistäviä ja suunnannäyttäjiä. Olemme positiivisen rakenne-muutoksen edessä, työpakkoja on pian tarjolla niin, että on haaste saada niihin tekijöitä. Tämä lisää myös ammatilliseen koulutukseen tarvetta ja siihen esitettyjä ratkaisuja olemme olleet edistämässä.
Vuonna 2016 olemme tehneet valtuustoryhmänä aloitteen Pansio-Pernon kaupunginosien arvostuksen nostamiseksi ja alueen kehittämiseksi ja johon esitimme monipuolisia toimenpiteitä. Niistä on otettu virkamiesvalmistelussa koppia ja alueiden kehittämiseen on ryhdytty.
Pormestarimalliin siirtymisessä olimme aloitteellisia ja saimme asian käsittelyyn valtuustoon. Valitettavasti muilla poliittisilla ryhmillä ei vielä ollut rohkeutta ottaa askelta siihen suuntaan nopeutetusti vaikka selvästi pormestarimalliin suhtautuminen on myötämielistä. No Helsinki tähän on uskaltautunut, toivotaan että asia etenee seuraavalla valtuustokaudella suotuisasti myös Turussa ja saadaan kuntademokratiaa vahvistettua.
Olemme olleet tukemassa kiinteistö- ja ympäristötoimialojen yhdistämistä, Fortuna-korttelin ja koko keskustan alueen kehittämistä. Yleiskaavaa 2029 ollaan paraikaa valmistelemassa ja tulevaisuuden suuntaviivoihin olemme valtuustoryhmänä yhdessä kunnallisjärjestön kanssa ottaneet kantaa. Merkittävänä kaava-asiana voidaan valtuustokaudella pitää Satava-Kakskerran osayleiskaava-valmistelua, jossa pidimme tiukasti kiinni siitä, että jos saarille verovaroin laajennetaan kunnallistekniikan rakentamista, silloin pitää turvata niille rakennettavan asuntotuotannon monimuotoisuus ja näin turvata kaikille turkulaisille mahdollisuus asumiseen siellä, ei vain eliitille.
Olemme olleet myös vaikuttamassa kaupungin perintäprosessin kehittämiseen inhimillisemmäksi ja vai-kuttavammaksi, olemme olleet edistämässä sitä että, josko viimein saataisiin ratkaisu rollaattoreilla busseilla kulkeville asentamalla kortinlukijat bussien keskiosaan. Pyysimme myös selvitystä seniorirannekkeen hinnan alentamiseen, jotta saataisiin enemmän ikäihmisiä liikkumisen pariin. Tähän on olemassa vahvat perusteet.
Turku kasvaa ja kehittyy nyt vauhdilla. Asukasmäärän lisääntyminen vuosittain on jo selvä trendi ja työpaikkojen syntymisen myötä tarvitaan uusille asukkaille asuntoja ja palveluita. Näistä on nyt huolehdittava. Tätä ennakoimme vaatimalla vuoden 2017 talousarvioon opetuksen ja koulutuksen lisämäärärahojen lisäksi Skanssin alueen kehittämisen tukemiseksi kirjauksen monitoimitalon tarveselvityksen tekemistä jo tänä vuonna sekä kaavoitukseen tarvittavaa lisäresurssia kahden kaava-arkkitehdin palkkaamiseksi. Tärkeimpänä kuitenkin saamamme kirjaus siitä, että palvelut tullaan Turussa säilyttämään niin laadullisesti kuin määrällisesti nykytasolla.
Tarkasteltaessa valtuustokautta voimme sosialidemokraatteina olla ylpeitä monista asioista, joita olemme saaneet nostettua tärkeiksi tavoitteiksi jo heti alkutaipaleelta lähtien. Tällaisia ovat olleet laadukkaista ja toimivista peruspalveluista kiinnipitäminen, joka on tarkoittanut oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, perheiden tarpeista lähteviä varhaiskasvatuspalveluita, laadukasta perusopetusta ja riittäviä tukipalveluita ja vaatimusta nuoriso- ja koulutustakuusta.
Olemme tuoneet esille myös eriarvoistumisen ehkäisemistä niin, että hyvinvoinnin erot tasaantuvat kaupungin eri alueiden välillä, ja sitä, että kaupungissa edistetään yritysystävällistä kulttuuria, täydennysrakentamista tuetaan ja kaupungin kehittämistä edistetään. Olemme myös osaltamme tukeneet sitä kehitystä, että Turusta on tullut johtava ympäristökaupunki Suomessa, meidät on noteerattu, hiilineutraalius tavoitteinemme vuoteen 2040 mennessä, maailmanlaajuisestikin. Olemme voineet olla myös edesauttamassa merkittävästi kevyenliikenteenväylien rakentamista ja joukkoliikenneratkaisuja. Fölistä voimme olla aidosti ylpeitä. Selvitystä tulevaisuuden ratkaisusta eli mahdollisesta raitiotiestä tai superbussivaihtoehdosta olemme asettuneet tukemaan. Se, jos mikä on pitkän täh-täyksen kaupunkikehittämistä, jolle haluamme olla avoimia.
Turku on listattu Suomen toiseksi vetovoimaisemmaksi asuinkaupungiksi ja nyt myös toiseksi vetoivoimaiseksi yrityskulttuuriltaan, eikä suotta. Olemme olleet vaikuttamassa positiiviseen imagoon. Turusta on kehittynyt viimevuosina myös upea erilaisten kultuuritapahtumien kaupunki. Olemme lisänneet suosiota matkailukaupunkina ja ravintolakulttuurimme kukoistaa. Tätä olemme tukeneet ja tätä imagoa pitää jatkossakin olla kaikin tavoin edesauttamassa.
Toivottavasti tästä listauksesta jäi käsitys, että sosialidemokratiaa tarvitaan Turussa jatkossakin. Työ jatkuu seuraavallakin valtuustokaudella. Turku on meidän kaikkien Turku, sitä haluamme jatkossakin edistää ja pitää kaikki sen asukkaat mukana tässä hienossa kaupungissamme.
Päivi Pietari
Turun sd-valtuustoryhmän pj
Turun kaupunginvaltuusto aloitti tämän kautensa 2013 tilanteessa, missä näkymät olivat edelleen talouden suhteen vaisuja ja kasvuennusteet arvioitiin hitaasti kehittyviksi. Näköpiirissä oli sopeutustarvetta niin julkistalouteen kuin kuntatalouteen. 2012 oli linjattu uusi kaupungin toimintamalli ja sen pohjalta lähdettiin laatimaan kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteet haluttiin asettaa pitkälle yli valtuustokauden ja kytkeä vahvasti talousarvioon. Tältä pohjalta muodostettiin ryhmien välinen Turku-sopimus. Turun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä halusi tähän sopimukseen toiseksi suurimpana poliittisena ryhmänä sitoutua, sillä riittävän vahvalla taloudella pystytään turvaamaan kaupunkilaisille laadukkaat palvelut ja kaupungin kestävä kehittäminen. Tässä oli niitä perusteita, millä valtuustoryhmä lähti mukaan Turku-sopimukseen. Sopimuksesta sovittiin tehtävän arvio puolivälissä valtuustokautta siihen sitoutuneiden sopimusryhmien kesken ja puolivälissä sitä myös täydennettiin loppukaudeksi tehdyillä tavoitteilla, jotka kirjattiin lisäpöytäkirjaan.
Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna saimme käsiteltäväksemme laajan uudistusohjelma-paketin, joka sisälsi lopulta 131 toimenpidettä, jotka oli tehty palveluanalyysin ja tuottoanalyysin pohjalta. Tarkoituksena oli selvittää tehdäänkö oikeita asioita oikealla tavalla tavoitteisiin nähden ja onko toiminta vaikuttavaa asiakkaille, palvelusisällöiltään ja kustannustehokkaasti. Kipeimpänä asiana meille tuli koulu- ja päiväkotiverkon tarkastelu. Osaa alakouluja ja päiväkoteja uhkasi lakkauttaminen. Vaikutimme vahvasti siihen, että tämä jäi uhkakuvaksi. Koulujen osalta ei tarvinnut lähteä karsintaan. Päiväkotienkin osalta ainoastaan pienimmistä yksiköistä jouduttiin luopumaan ja sosialidemokraatit turvasivat sen, että julkiset päivähoitopalvelut saatiin alueellisesti säilytettyä kaikkien alueiden osalta riittävinä.
Uudistusohjelma 2 seurasi ensimmäistä ja siinä toimialoilta saatiin vielä 97 uutta toimenpide-ehdotusta. Päällimmäisenä ohjelmasta nousi työllisyysasioiden hoito ja uudelleen organisointi. Vuoden 2015 talousarvioon saatiinkin perustettua työllisyystoimikunta työllisyysasioiden ohjaukseen ja seurantaan. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden huolestuttavalle kasvulle oli tehtävä kaikki mahdollinen ja sen toimikunta sai tehtäväkseen. Sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuihin, joita syntyi turkulaisten jatkokuntoutuspaikkojen liian vähäisestä määrästä haimme aktiivisesti ratkaisuja sekä terveyskeskus- ja hammashoidonpalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotimme aukiolojen jatkamista iltaan, mikä pitkällisen väännön jälkeen on toteutunut.
Mitä konkreettisia asioita voisi neljän vuoden ajalta nostaa?
Kaupunkia on todellakin kehitetty, sillä olemme olleet valtuustossa päättämässä neljän vuoden aikana reilusti yli 50:sta asemakaavamuutoksesta. Näillä hyväksytyillä kaavoilla päästään suunnittelemaan ja rakentamaan alueille asuin-, toimisto- ja yritysrakentamista, ja viimein mm. palloiluhalli.
Uusia koulu- ja päiväkotihankkeita on laitettu vireille ja päästy toteuttamaan tällä valtuustokaudella, tärkeimpinä Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimihankkeet sekä TVT:n kanssa toteutettavat Tallimäenkentän ja Raunistulan päiväkotihankkeet. Päiväkotihankkeet, joissa olimme aloitteellisia, korvaavat käyttöiän päähän tulleet Sofiankadun ja Rauninaukion päiväkodit. Yli-Maarian monitoimitalon aikataulua saimme aikaistettua talousarvioneuvotteluissa.
Olemme olleet tukemassa monien koulujen peruskorjausta ja vaikuttamassa mm. Pansion koulun perus-korjauksen aikaistamiseen. Samoin olemme tukeneet vapaa-ajan toimintojen peruskorjauskohteita, kau-punginteatterin ja Samppalinnan maauimalan peruskorjausta.
Valtuustoryhmä on tukenut myös mm. kaupungin tilojen käytön tehostamista, rakennusjärjestyksen muuttamista helpottamaan lupabyrokratiaa, nuorisovaltuuston perustamista, sähköisten palveluiden käyttöönottoa, valtuuston kokousten videoinnin alkamista, Runosmäen kirjaston säilyttämistä, Suomen ensimmäisten kaupunkiliikenteen sähköbussien käyttöönottoa ja Kakolanmäen funikulaarin toteutusta
- tärkeimpiä mainitakseni.
Muina merkittävinä asioina voisi mainita vaikuttamisemme hyvinvointi- ja sivistystoimen hallintotasojen karsimiseen, välitason johtajien poistamisella saatiin resursseja sinne missä niitä todella tarvitaan eli perustyöhön.
Peruskoulun luokkakokojen kasvattaminen saatiin torpattua lisämääräärahoilla vuosien 2015 (2M€) ja 2016 (1M€) budjetteihin. Lisäksi saimme kaupunginjohtajan ymmärtämään asukasmäärän lisäyksestä johtuen palvelutarpeen lisääntymisen ja lisäämään vuoden 2016 budjettiin 1M€ perusopetukseen. Meidän ryhmän ansiona on myös 0,5M€ lisämääräraha ammattiopetukseen vuodelle 2017.
Muistaa pitää myös, että aloitteemme koulunkäyntiavustajien nimikkeen muuttamisesta koulunkäyntioh-jaajaksi saatiin viimein maaliin. Se oli todellinen työvoitto.
Sellaisena voidaan myös pitää kirjaustamme talousarvioon, että ”Turussa noudatetaan nykyistä varhaiskasvatuslakia ja kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta päättäminen, jos maan hallitus sitä päättää rajata.” Ja niinhän siinä kävi, että päätti näin tehdä. Saimme kokoomuksen kannattaman päivähoidon rajauksen estettyä ja Turussa säilyi lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon eikä ryhmäkokojakaan kasvatettu. Päivähoidon asiakasmaksuja emme hyväksyneet ja senkin toimme vahvasti esille. Tällä taisi olla vaikutusta valtakunnan tasolle asti, sillä maksukorotusten esittämisen myös maan hallitus perui ja hyvä niin. Olisihan se näyttäytynyt erikoisena, että valtiovarainministerin omassa kotikaupungissa tämä ehdotus olisi näyttävästi torpattu.
Vuoden 2016 talousarvioon varattiin työttömyyden hoitoon 1M€ lisärahoitusta ja ajankohtaiseen maa-hanmuuttoon kohdistuviin erityistoimiin 0,5M€. Tähän olimme aktiivisesti vaikuttamassa. Toimenpiteitä on tarvittu ja viimein työttömyys on saatu taittumaan ja työllisyysnäkymät ovat kääntyneet toivottuun suuntaan.
Yrityskulttuuria on edistetty elinkeinotoiminnan keskittämisellä Turku Science Parkiin ja tukemalla mm. Turun teknologiakiinteistöjen innovaatiokeskuksen rakentamista, samoin kun koko Kupittaan kampus-aluetta olemme olleet edistämässä. Nyt näyttää vahvasti siltä, että toimillamme on ollut laajempaakin merkitystä, Turusta ja Turun seudusta on tulossa koko maata veturin voimin edistävä talousmoottori.
Meriteollisuus ja lääketeollisuus ovat tässä työllistäviä ja suunnannäyttäjiä. Olemme positiivisen rakenne-muutoksen edessä, työpakkoja on pian tarjolla niin, että on haaste saada niihin tekijöitä. Tämä lisää myös ammatilliseen koulutukseen tarvetta ja siihen esitettyjä ratkaisuja olemme olleet edistämässä.
Vuonna 2016 olemme tehneet valtuustoryhmänä aloitteen Pansio-Pernon kaupunginosien arvostuksen nostamiseksi ja alueen kehittämiseksi ja johon esitimme monipuolisia toimenpiteitä. Niistä on otettu virkamiesvalmistelussa koppia ja alueiden kehittämiseen on ryhdytty.
Pormestarimalliin siirtymisessä olimme aloitteellisia ja saimme asian käsittelyyn valtuustoon. Valitettavasti muilla poliittisilla ryhmillä ei vielä ollut rohkeutta ottaa askelta siihen suuntaan nopeutetusti vaikka selvästi pormestarimalliin suhtautuminen on myötämielistä. No Helsinki tähän on uskaltautunut, toivotaan että asia etenee seuraavalla valtuustokaudella suotuisasti myös Turussa ja saadaan kuntademokratiaa vahvistettua.
Olemme olleet tukemassa kiinteistö- ja ympäristötoimialojen yhdistämistä, Fortuna-korttelin ja koko keskustan alueen kehittämistä. Yleiskaavaa 2029 ollaan paraikaa valmistelemassa ja tulevaisuuden suuntaviivoihin olemme valtuustoryhmänä yhdessä kunnallisjärjestön kanssa ottaneet kantaa. Merkittävänä kaava-asiana voidaan valtuustokaudella pitää Satava-Kakskerran osayleiskaava-valmistelua, jossa pidimme tiukasti kiinni siitä, että jos saarille verovaroin laajennetaan kunnallistekniikan rakentamista, silloin pitää turvata niille rakennettavan asuntotuotannon monimuotoisuus ja näin turvata kaikille turkulaisille mahdollisuus asumiseen siellä, ei vain eliitille.
Olemme olleet myös vaikuttamassa kaupungin perintäprosessin kehittämiseen inhimillisemmäksi ja vai-kuttavammaksi, olemme olleet edistämässä sitä että, josko viimein saataisiin ratkaisu rollaattoreilla busseilla kulkeville asentamalla kortinlukijat bussien keskiosaan. Pyysimme myös selvitystä seniorirannekkeen hinnan alentamiseen, jotta saataisiin enemmän ikäihmisiä liikkumisen pariin. Tähän on olemassa vahvat perusteet.
Turku kasvaa ja kehittyy nyt vauhdilla. Asukasmäärän lisääntyminen vuosittain on jo selvä trendi ja työpaikkojen syntymisen myötä tarvitaan uusille asukkaille asuntoja ja palveluita. Näistä on nyt huolehdittava. Tätä ennakoimme vaatimalla vuoden 2017 talousarvioon opetuksen ja koulutuksen lisämäärärahojen lisäksi Skanssin alueen kehittämisen tukemiseksi kirjauksen monitoimitalon tarveselvityksen tekemistä jo tänä vuonna sekä kaavoitukseen tarvittavaa lisäresurssia kahden kaava-arkkitehdin palkkaamiseksi. Tärkeimpänä kuitenkin saamamme kirjaus siitä, että palvelut tullaan Turussa säilyttämään niin laadullisesti kuin määrällisesti nykytasolla.
Tarkasteltaessa valtuustokautta voimme sosialidemokraatteina olla ylpeitä monista asioista, joita olemme saaneet nostettua tärkeiksi tavoitteiksi jo heti alkutaipaleelta lähtien. Tällaisia ovat olleet laadukkaista ja toimivista peruspalveluista kiinnipitäminen, joka on tarkoittanut oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, perheiden tarpeista lähteviä varhaiskasvatuspalveluita, laadukasta perusopetusta ja riittäviä tukipalveluita ja vaatimusta nuoriso- ja koulutustakuusta.
Olemme tuoneet esille myös eriarvoistumisen ehkäisemistä niin, että hyvinvoinnin erot tasaantuvat kaupungin eri alueiden välillä, ja sitä, että kaupungissa edistetään yritysystävällistä kulttuuria, täydennysrakentamista tuetaan ja kaupungin kehittämistä edistetään. Olemme myös osaltamme tukeneet sitä kehitystä, että Turusta on tullut johtava ympäristökaupunki Suomessa, meidät on noteerattu, hiilineutraalius tavoitteinemme vuoteen 2040 mennessä, maailmanlaajuisestikin. Olemme voineet olla myös edesauttamassa merkittävästi kevyenliikenteenväylien rakentamista ja joukkoliikenneratkaisuja. Fölistä voimme olla aidosti ylpeitä. Selvitystä tulevaisuuden ratkaisusta eli mahdollisesta raitiotiestä tai superbussivaihtoehdosta olemme asettuneet tukemaan. Se, jos mikä on pitkän täh-täyksen kaupunkikehittämistä, jolle haluamme olla avoimia.
Turku on listattu Suomen toiseksi vetovoimaisemmaksi asuinkaupungiksi ja nyt myös toiseksi vetoivoimaiseksi yrityskulttuuriltaan, eikä suotta. Olemme olleet vaikuttamassa positiiviseen imagoon. Turusta on kehittynyt viimevuosina myös upea erilaisten kultuuritapahtumien kaupunki. Olemme lisänneet suosiota matkailukaupunkina ja ravintolakulttuurimme kukoistaa. Tätä olemme tukeneet ja tätä imagoa pitää jatkossakin olla kaikin tavoin edesauttamassa.
Toivottavasti tästä listauksesta jäi käsitys, että sosialidemokratiaa tarvitaan Turussa jatkossakin. Työ jatkuu seuraavallakin valtuustokaudella. Turku on meidän kaikkien Turku, sitä haluamme jatkossakin edistää ja pitää kaikki sen asukkaat mukana tässä hienossa kaupungissamme.
Päivi Pietari
Turun sd-valtuustoryhmän pj
tiistai 28. helmikuuta 2017
TURKULAISTEN SYDÄNTEN ASIALLA - Miksi turkulaisten sydänpotilaiden hoito viivästyy?
Kun turkulainen saa sydänoireita, hän hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Kun ilmenee, että turkulaisen sydän tarvitsee tarkempia sydäntutkimuksia, hän saa lähetteen Turun kaupungin omalle erikoissairaanhoidon sisätautipoliklinikalle ja siellä kardiologin vastaanotolle.
Terveydenhuoltolaki 52§ / Erikoissairaanhoitoon pääsy
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä.
Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.
Jos henkilöllä todettu sairaus tai oire on tarkoituksenmukaisinta hoitaa terveyskeskuksessa, on hänet ohjattava hoitoon asianomaiseen terveyskeskukseen ja annettava terveyskeskukselle tarpeelliset hoito-ohjeet.
Terveydenhuoltolain 52§:n mukainen sallittu aika tehdä päätös hoidon tarpeesta ei ole toteutunut turkulaisten osalta vuosina 2013-2016, jos tarkastellaan hoidon tarvetta kartoittavien kardiologisten tutkimusten jonotusaikoja viikkoina lähetteen saapumisesta. Kardiologin vastaanotolle arvioon pitää päästä 3kk:n kuluessa. Tämä ei ole toteutunut turkulaisten osalta viimeisen neljän vuoden aikana vaan käynti on tapahtunut 3-6kk:n aikana.
Kliiniseen rasituskokeeseen ja kardiologiseen ultraäänitutkimukseen jonotusajat ovat ylittyneet merkittävästi hoitotakuusta. Ultraäänitutkimus on perustoimenpide sydäntilanteen arvioinnille. Potilas on joutunut odottamaan tätä toimenpidettä enimmillään jopa yli 40 viikkoa. Myös tahdistinkäynnin saannissa on merkittävää vaihtelua ja tällä ajanjaksolla ei ole pysytty hoitotakuussa kuin ajoittain. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti on pystytty toteuttamaan hoitotakuussa, mutta tapahtuma-EKG-rekisteröinti on vuosina 2015-2016 ylittänyt hoitotakuun rajan. Jos tutkimukset näin viivästyvät, tarkoittaa se sitä, että myös hoidon aloitus viivästyy ja tämä voi olla jopa kohtalokasta.
Samaan aikaan maakunnan muut sydänpotilaat on hoidettu TYKS:n kantasairaalan, Uudenkaupungin ja Salon sydänpoliklinikalla. Näissä ensikäynnit on pystytty hoitamaan 3kk:n määräajassa ja saatu ohjelmoitua jatkotutkimukset ajallaan.
Miksi turkulaisten sydämet ovat eriarvoisessa asemassa? Tähän on saatava viipymättä selvitys.
Tämän eriarvoistavan kohtelun perusteella esitän, että Turun kaupungin erikoissairaanhoidon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin fuusiota kaikilta osin pitää jouduttaa. Fuusiolla on mahdollista saada synergiahyötyjä, tasata henkilöstöresurssivajetta ja taata koko maakunnan väestölle tasalaatuinen hoito. Nyt ainakin sydäntutkimusten ja -hoidon osalta tähän on saatava vauhtia, koska nykykäytäntö ei ole mitenkään perusteltua turkulaisten sydänpotilaiden kannalta.
Jätin asiasta valtuustoaloitteen 27.2.2017 valtuuston kokouksen yhteydessä.
Päivi Pietari
kaupunginvaltuutettu, (sd)
sunnuntai 19. helmikuuta 2017
MITEN TEHDÄÄN SOSIALIDEMOKRAATTISTA POLITIIKKAA TURUSSA
Olen saanut olla neljä vuotta keskeisellä paikalla Turun kunnallispolitiikassa kaupunginhallituksen jäsenenä. Nyt on myös vierähtänyt kaksi vuotta oman valtuustoryhmäni puheenjohtajana kun haastoin edellisen pitkäaikaisen ryhmäpuheenjohtajamme ja sain oman ryhmän tuen tälle. Nyt uudet kuntavaalit häämöttää huhtikuussa 2017 ja haluan tuoda omaa näkemystäni meidän sosialidemokraattien politiikanteosta.
Politiikka isossa kasvukeskuksessa, jollaiseksi Turku voidaan määritellä, on iso kokonaisuus, joka koostuu monista osa-alueista.
Päätöksenteko tapahtuu toimialojen lautakunnissa, jaostoissa ja johtokunnissa, kaupunginhallituksessa, sen konsernijaostossa ja kaupunginvaltuustossa hallintosääntöjen ja johtosääntöjen ym. määräysten mukaan.
Talous määrittää raamit kuntapolitiikalle. Sitä rahoittavat kansalaisilta ja yhteisöiltä kerätyt verot, joista kuntaan suoraan kerätään kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero. Valtion kautta saadaan sitten valtionosuudet, joissa on omat määräytymisperusteet. Näiden verotulojen ja valtionosuuksien lisäksi kunta kasvattaa tulopohjaa mm. erilaisin lupa-, palvelu- ja asiakasmaksuin, lainottaa konserniyhtiöitään saaden korkotuloja ja jotka tulouttavat tuotto-osuuksiaan kaupunkiemolle.
Näillä rahoituksilla sitten järjestetään palveluita. Sosiaali- ja terveuspalveluita, päivähoitoa, peruskoulutusta, opetusta, vapaa-ajanpalveluita: liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluita, kaupunkisuunnittelua: kaavoitusta, ympäristöpalveluita, tontti- ja kiinteistöpalveluita, rakennuslupia, matkailu- ja tapahtumapalveluita, lisäksi osallistutaan yhteistyössä seudullisiin palveluihin erikoissairaanhoitoon, jätehuoltoon ja joukkoliikennepalveluun eli Föliin.
Nyt ollaan perustamassa uutta kaupunkikehitysjaostoa kaupunginhalituksen alle uutena toimielimenä. Kiinteistöliikelaitos puretaan ja yhdistetään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan kanssa ja jatkossa molempien tehtäviä hoitaa kaupunkiympäristölautakunta.
Nämä kaikki edellä ovat emokaupungin toimintoja ja erikseen ovat konserniyhtiöt, joissa eri omistusprosentilla ollaan mukana. Turku rakentaa infraa ja tekee investointeja, tukee yrityskulttuuria palveluin ja edistää elinkeinopolitiikkaa yhtiöiden kautta. Yhtiöitä on perustettu kunnallistekniikkaa, rakennustekniikkaa, energiatuotantoa, satamaa, matkailumarkkinointia, Ammattikorkeakoulua, kohtuuhintaista asuntotuotantoa (TVT), Turku-hallitoimintaa, yritys- ja tiedeyhteistyötä (Turku Science Park), kiinteistötoimintaa ja vesihuoltoa varten.
Valtuustoryhmämme muodostaa kantoja erilaisiin päätöksentekoon valmisteltuihin asioihin. Ryhmä käy lista-asiat läpi lähes viikottain valmisteluvaliokunnassa eli valuvassa, ja niitä tietysti peilataan aikaisemmin sovittuun ja omiin kunnallispoliittisiin tavoitteisiin ja muodostetaan yhdessä demokraattisesti se näkemys, jolla mennään eteenpäin.
Demokratia toimii siis myös ryhmässämme, enemmistön kanta tulee ryhmän kannaksi. Puhutaan ryhmäpäätöksistä. Ne antavat joukolle voimaa päätöksenteossa. Poikkeuksena omantunnon kysymykset: uskonto, alkoholi, ydinvoima. Asioista saa aina olla erimieltä ja jokaisen mielipidettä pitää kunnioittaa, mutta enemmistön tahtotila vie asioita eteenpäin.
Sitähän se demokratia on ja se on edelleen todettu parhaaksi tavaksi hoitaa yhteisiä asioita.
Puolueet käyvät neuvottelut heti valtuustokauden aluksi ja linjaavat yhteisiä tahtotiloja, miten kaupunkia haluataan kehittää. Tästä syntyi tämänkin valtuustokauden aluksi Turku-sopimus, jossa myös me sosialidemokraatit halusimme olla vahvasti vaikuttamassa, sillä vain yhteistyöllä saa politiikassa tavoitteitaan vietyä eteenpäin. Sopimuksen ulkopuolella olevat ryhmät ovat jääneet myös politiikan teossa tuloksettomiksi. Pelkällä toisten ryhmien ivaamisella ja kyvyttömyydellä yhteistyöhön ei saa mitään aikaiseksi.
Taloutta seurataan osavuosikatsauksin ja vuoden merkittävin poliittinen valmistelu on talousarvio, minkä painotuksilla rahat jaetaan kaupungin eri toimialoille ja niiden pohjalta lähdetään seuraavaa vuotta toteuttamaan. Puolueet käyvät neuvotteluja valmistellun talousarvion pohjalta ja silloin punnitaan lisärahoitustarpeita ja muita tavoitteita, mitä seuraavana vuonna erityisesti halutaan viedä eteenpäin. Yksin mikään ryhmä ei tavoitteitaan saa läpi vaan aina tarvitaan tukea muilta, joten neuvottelut vaativat yhteistyökykyä, eri intressien sovittamista yhteen. Toisten kunnioittamista vaikkei voisi hyväksyäkään toisten esityksiä.
Meille sosialidemokraateille kaikkien turkulaisten palvelut ovat tärkeitä. Ja jotta voimme säilyttää palvelut niin määrällisesti kuin laadullisesti, tarvitsemme tasapainoisen talouden. Tähän sitouduimme valtuustokauden alussa. Tämä sitoutuminen on tuottanut hyvää tulosta. Turku on nyt saanut talouden tasapainoon, tinkimättä palvelutasosta. Palveluita on kehitetty, tehty uudella tavalla, mm. sähköisiä palveluita on kehitetty ja laajennettu terveyden- ja hammashoidonpalvelua iltavastaanotolle.
Olemme myös puolustaneet palveluita. Turku säilytti subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja turvasi näin kaikkien lasten oikeuden varhaiskasvatukseen ja säilytti myös päiväkotiryhmien koot ennallaan vaikka maan porvarihallitus ohjasi kuntia rajaamaan päivähoito-oikeutta ja kasvattamaan ryhmäkokoja. Tässä me sosialidemokraatit vaikutimme vahvasti.
Valtuustokauden alussa 2013 niin kuntataloudessa kuin julkistaloudessa oli uhkakuvia ja sopeutustarvetta. Ja tämän valtuustokauden aluksi olimme haasteen edessä, miten voisimme tehdä sellaisia toimenpiteitä, ettei tarvitse lähteä irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöä tai karsimaan suurella kädellä palveluverkkoa vaan voisimme toimintaa tehostamalla saada talouden tasapainoon pitkällä aikavälillä ja silti turvata palvelut turkulaisille. Nyt kun tarkastelee kulunutta valtuustokautta, monista epävarmuuden vuosista huolimatta olemme siinä onnistuneet. Turusta on tulossa kovaa vauhtia koko Suomen talouden johtava veturi. Tämä on ollut seurausta vastuullisesta, kestävävästä ja oikeudenmukaisesta politiikasta.
Jatketaan Turussa samalla linjalla, tähän tarvitaan jatkossakin vahvaa sosialidemokraattista päätösentekoa ja sinulla turkulaisena on tähän valta vaikuttaa äänestämällä.
Päivi Pietari
Turun sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja
maanantai 12. syyskuuta 2016
Vastuunkanto on vaikeaa - soten asiakasmaksuista asiaa
Viikko sitten 6.9.2016 sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätettiin nostaa maksukykyisten turkulaisten asiakasmaksuja. Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja vihreät sen sijaan esittivät, että he mielummin vähentävät sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstöä tai alentavat soten palvelutasoa kaikilta Turkulaisilta kuin, että hyväksyvät asiakasmaksuihin korotuksia. Tällöin myös niiltä ryhmiltä, jotka asiakasmaksusta Turussa on jo vapautettu, halutaan palveluita heikentää, eli lapsilta, sotaveteraaneilta, toimeentulotuen saajilta, Kelan kansaneläkkeen tai työttömyyspäivärahan varassa eläviltä.
Jos maksukykyisten turkulaisten asiakasmaksuja ei koroteta, siitä seuraa kaikkien, myös näiden heikommassa asemassa olevien ryhmien palvelun heikennys. He tosin eivät voi muuta palvelua edes valita, kuten maksukykyiset voivat. Tästähän tuossa päätöksessä oli kyse.
Kumpi siis oli vastuullisempi päätös? Edellä kerrottu vai maksukykyisten asiakasmaksun korotus, joka käytännössä tarkoittaa, että esim. terveyskeskusmaksuun tulee korotusta 2,20-6,60€/1-3 ensimmäisen käyntikerran osalta vuositasolla. Maksimissaan siis tuo 6,60€/vuosi.
Ja syytä on huomioida, että lain mukaan jos jostain syystä maksukykyä ei ole tai uhkana on, että maksu vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai elatusvelvollisuudesta huolehtimisen, maksua on alennettava tai se on jätettävä perimättä. Tämä tieto löytyy lautakunnan esittelijän esityksestä.
Me sosialidemokraatit olemme olleet Turussa tiukasti puolustamassa asiakasmaksuista vapautettuja ryhmiä ja tulemme jatkossakin puolustamaan. Jos meillä sosialidemokraateilla olisi valta päättää, luopuisimme kokonaan asiakasmaksuista, mutta koska tätä mandaattia meillä ei ole, on haettava vähemmän huonoja ratkaisuja. Onneksi Turussa poliittinen enemmistö on vapauttanut lapset, sotaveteraanit, toimeentulonsaajat, Kelan kansaneläkkeen ja työttömyyspäivärahan varassa elävät näistä maksuista. Ympäristökunnissa ei näin hyvin ole asiat.
Maan hallitus on päättänyt leikata kuntien peruspalveluiden valtionosuutta ja päättänyt asiakasmaksukorotuksista 2015 marraskuussa. Näin haluttiin ohjata kuntia nostamaan samalla osuudella asiakasmaksuja, koska tulot ohjautuvat suoraan soten käyttötalouteen eikä kuntien yleiseen säkkiin, minne helpommin myös jäävät. Tätä olivat siis perussuomalaiset hyväksymässä maan hallituksessa, mutta nyt he vastustivat lautakunnassa omaa esitystään.
Vihreät ovat sitoutuneet Turussa talouden tasapainotukseen ja budjetin talousraamiin ja siten myös toimialojen ohjelukuihin. Valitettavasti vastuunkanto loppuu kun näköpiirissä siintää kuntavaalit.
Vasemmistoliitto jatkaa tutulla tyylillään huudellen ja syyttäen muita. Se on helppoa. On virheellistä väittää, että maksut iskevät pienituloisiin. Sen sijaan he jättävät kertomatta, mistä he löytävät 2M€, mistä he ovat valmiit vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tai että ovat valmiita heikentämään kaikkien palveluita, myös niiden heikommassa asemassa olevien.
Aina on olemassa vaihtoehtoja ja niitä politiikassa pitää punnita, helpoin ratkaisu ei kuitenkaan ole aina se järkevin. Vastuun kantaminen on vaikea laji.
Jos maksukykyisten turkulaisten asiakasmaksuja ei koroteta, siitä seuraa kaikkien, myös näiden heikommassa asemassa olevien ryhmien palvelun heikennys. He tosin eivät voi muuta palvelua edes valita, kuten maksukykyiset voivat. Tästähän tuossa päätöksessä oli kyse.
Kumpi siis oli vastuullisempi päätös? Edellä kerrottu vai maksukykyisten asiakasmaksun korotus, joka käytännössä tarkoittaa, että esim. terveyskeskusmaksuun tulee korotusta 2,20-6,60€/1-3 ensimmäisen käyntikerran osalta vuositasolla. Maksimissaan siis tuo 6,60€/vuosi.
Ja syytä on huomioida, että lain mukaan jos jostain syystä maksukykyä ei ole tai uhkana on, että maksu vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai elatusvelvollisuudesta huolehtimisen, maksua on alennettava tai se on jätettävä perimättä. Tämä tieto löytyy lautakunnan esittelijän esityksestä.
Me sosialidemokraatit olemme olleet Turussa tiukasti puolustamassa asiakasmaksuista vapautettuja ryhmiä ja tulemme jatkossakin puolustamaan. Jos meillä sosialidemokraateilla olisi valta päättää, luopuisimme kokonaan asiakasmaksuista, mutta koska tätä mandaattia meillä ei ole, on haettava vähemmän huonoja ratkaisuja. Onneksi Turussa poliittinen enemmistö on vapauttanut lapset, sotaveteraanit, toimeentulonsaajat, Kelan kansaneläkkeen ja työttömyyspäivärahan varassa elävät näistä maksuista. Ympäristökunnissa ei näin hyvin ole asiat.
Maan hallitus on päättänyt leikata kuntien peruspalveluiden valtionosuutta ja päättänyt asiakasmaksukorotuksista 2015 marraskuussa. Näin haluttiin ohjata kuntia nostamaan samalla osuudella asiakasmaksuja, koska tulot ohjautuvat suoraan soten käyttötalouteen eikä kuntien yleiseen säkkiin, minne helpommin myös jäävät. Tätä olivat siis perussuomalaiset hyväksymässä maan hallituksessa, mutta nyt he vastustivat lautakunnassa omaa esitystään.
Vihreät ovat sitoutuneet Turussa talouden tasapainotukseen ja budjetin talousraamiin ja siten myös toimialojen ohjelukuihin. Valitettavasti vastuunkanto loppuu kun näköpiirissä siintää kuntavaalit.
Vasemmistoliitto jatkaa tutulla tyylillään huudellen ja syyttäen muita. Se on helppoa. On virheellistä väittää, että maksut iskevät pienituloisiin. Sen sijaan he jättävät kertomatta, mistä he löytävät 2M€, mistä he ovat valmiit vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tai että ovat valmiita heikentämään kaikkien palveluita, myös niiden heikommassa asemassa olevien.
Aina on olemassa vaihtoehtoja ja niitä politiikassa pitää punnita, helpoin ratkaisu ei kuitenkaan ole aina se järkevin. Vastuun kantaminen on vaikea laji.
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
PANOSTUS JULKISEEN TERVEYDENHUOLTOON KANNATTAA
Kesä on auttamattomasti ohi. Lämmöllä muistelen kuitenkin ”mätäkuun” terveysasemakäyntejä, joita kolmen eri lapsen kanssa tuli tehtyä. Nopeasti saatiin apua silmä- ja korvatulehduksiin niin omalta terveysasemalta akuutisti kuin myös päivystyksestä. Lasten sairaanhoito terveysasemilla on kaiken hyvän palvelun lisäksi maksutonta.
Viime aikoina sosiaali- ja terveyspalvelut ovat herättäneet paljon keskustelua muun muassa valmisteilla olevan vanhuspalvelulain osalta. Tämän tärkeän keskustelun taustalla ei saisi unohtaa sitä, että kuntalaisten kannalta perusterveydenhuollon palveluilla on suuri merkitys. Kysyttäessä 75% kuntalaisista kannattaa kunnan omia palveluita.
Turun tilanne on ollut viime vuosina palvelujen osalta vaikea, muun muassa resurssitilanteesta johtuen, mutta parempaan suuntaan on menty tämän vuoden aikana.
Turussa on pystytty terveysasemilla lisäämään kiireellisten potilaiden hoitoa ja parantamaan siten omaa palvelua, mikä on näkynyt muun muassa päivystyksen käytön vähenemisenä. Tämä on ollut hyvä kehityssuunta. Käyttöön on otettu terveyshyötymalli, jonka tavoitteena on hoitaa kroonisia kansansairauksia sairastavia yksilöllisesti sairaanhoitaja-lääkäri -työparityöskentelynä. Mallin laaja käyttöönotto parantaa entisestään palvelua terveysasemilla lähivuosina.
Perusterveydenhuollon palveluihin liittyy edelleen paljon kehitettävää. Eri tutkimuksista tiedetään jo entuudestaan, että palvelujen käyttö keskittyy tietyille potilasryhmille, mikä vääjäämättä kuormittaa koko hoitoketjua. Tähän kysymykseen tulee porautua syvemmälle ja lähteä etsimään ratkaisuja. Samoin
julkisiin terveydenhuoltopalveluihin kuuluva hammashoito on jo vuosia joutunut kamppailemaan resurssiongelmissa. Kuluvan vuoden aikana on saatu 10 uutta lääkäri-hammashoitaja-paria sekä 8 suuhygienistia lisää omaan tuotantoon. Nämä vaikuttavat siihen, että palvelutakuu toteutuu myös hammashoidossa vuodenvaihteeseen mennessä.
Terveyskeskusmaksusta luopuminen tulee olemaan merkittävä kysymys syksyn kunnallisvaalien asialistalla. Poliittisten päättäjien näkökulmasta kyse on arvovalinnasta. Asiaan liittyy monta puolta, toisaalta palvelujen maksuttomuus liittyy palvelujen tasapuolisuuteen ja saatavuuteen, toisaalta terveyskeskusmaksujen poisto tuo kaupungin kassaan yli miljoonan euron loven. Sosiaali- ja terveystoimen rahoitus on yli 600milj. euroa, joten siihen suhteutettuna maksusta luopuminen on perusteltua. Huolestuttava tosiasia on myös, että hyvinvointi- ja terveyserot ovat lisääntyneet. Näiden erojen kaventamisessa on otettava kaikki keinot käyttöön. Terveyskeskusmaksun poistaminen madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon ja siten sen vaikutus on ennaltaehkäisevä.
Päivi Pietari
kätilö, peruspalvelulautakunnan jäsen (sd)
perjantai 10. elokuuta 2012
SDP:n jäätelökesä-kampanja Dbtl:ssä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
